 |
| Kuvalähde: Wikipedia |
On
tärkeää korostaa, että tutkimuksissa lumevaikutus ei ole siis ainoastaan muutos
potilaan tuntemassa kivussa, vaan osa muutoksesta selittyy sillä, kuinka
potilas raportoi kivusta. Yksi kuuluisa esimerkki tästä on astmatutkimus, jossa
potilaille annettiin oikeaa lääkettä, lumehoitoa tai ei lainkaan hoitoa[2].
Hoidon toimivuuden mittaamisessa käytettiin sekä subjektiivista analyysiä
(miltä potilaasta tuntui) ja objektiivista analyysiä (hengitystoimintaa). David
Gorski on käynyt tutkimuksen läpi täällä[3].
Subjektiivisesti mitattuna potilaat kokivat lääkkeen ja lumehoidot yhtä
tehokkaina. Objektiivisesti mitattuna kuitenkin ainoastaan lääkkeellä oli apua
hengityksessä, kun taas lumehoidot auttoivat yhtä paljon kuin ei hoitoa
laisinkaan. Samanlaiseen lopputulokseen päätyi New England Journal of
Medicine:ssä julkaistu meta-analyysi 130 tutkimuksesta[4].
Lumehoidoilla on positiivinen vaikutus subjektiivisesti mitattuna, mutta ei
objektiivisesti mitattuina, jolloin lumehoitoja ei voida suosittaa lääketieteen
hoitomenetelminä. Tätä olisi pitänyt korostaa myös Ylen uutisoinnissa.
Myös
useat uskomushoidot perustuvat lumevaikutuksen hyödyntämiseen. Näihin kuuluvat
esimerkiksi homeopatia, akupunktio, kiropraktiikka ja useat luontaistuotteet.
Esimerkiksi ainoa asia, jossa kiropraktiikka toimii lumehoitoa paremmin, on
alaselän kivun lievittäminen. Joka tapauksessa lumehoidon positiivinen vaikutus
perustuu siihen, että hoidettava ymmärtää, että häntä yritetään auttaa ja
parantaa. Siksi on hyvin kyseenalaista, voiko esimerkiksi koira ymmärtää, milloin
sitä yritetään parantaa. Ymmärtääkö koira, kun sitä tökitään Helsingin yliopistollisessa
eläinsairaalassa akupunktioneuloilla[5],
että tarkoitus on parantaa eläin? Erityisen hankalaksi tutkimuksista tekee sen,
että eläimet voivat ehdollistua helposti, eläimet saattavat tuottaa itse
opiaatteja ja ihmisen kosketuksella on suuri vaikutus eläinten hyvinvointiin.
David
Ramey on kirjoittanut eläinten lumehoidosta blogipostauksen[6],
jota voin suositella. Hänen mukaansa on hyvin vähän todisteita siitä, että
eläimillä olisi lumevaikutusta. On tosin olemassa varsin tuoreita tutkimuksia,
jotka osoittaisivat plaseboefektin olemassaolon esimerkiksi rotilla[7].
Asia on mielestäni vielä kaikkea muuta kuin kiveen kirjoitettu.
Ylen
uutisen esimerkki koiran lumehoidosta oli outo
”Esimerkiksi
koipensa lasinsiruun loukannut koira paranee Korkeilan mukaan nopeammin tutun
ja turvallisen emäntänsä tai isäntänsä luona kuin vieraiden ympäröimänä. Koira
on ehdollistunut luottamaan omaan hoitajaansa.” -Yle
Mielestäni
tällä ei ole mitään tekemistä plasebon kanssa, sillä ehdollistuminen johonkin
ei tarkoita plasebotoimintaa. Kyseisessä esimerkissä koiran paranemiseen
vaikuttavat myös useat muut tekijät, kuten esimerkiksi eläimen kokema stressi
vieraassa ympäristössä.
Arvostettu
Cochrane-verkosto kävi taannoin läpi 202 tutkimusta, joissa tutkittiin plasebon
terveyshyötyä 60:ssä eri sairaudessa[8].
Heidän mukaansa plasebohoidot eivät tarjoa merkittäviä terveyshyötyjä.
Lääkäreitä on mielestäni hyvä kouluttaa käyttämään hyödyksi lumevaikutusta,
mutta sitä ei tule milloinkaan pitää vertaisena/korvaavana vaihtoehtona
oikealle hoidolle. Se, voidaanko lumehoitoa käyttää hyödyksi eläimiä
hoidettaessa, vaatii vielä lisätutkimuksia.
Tutkija
kellarista
[1] http://yle.fi/uutiset/saitko_hyvaa_hoitoa_laakarissa__hoitotehosta_jopa_40_prosenttia_voi_olla_lumevaikutusta/7136034
[2] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21751905
[3] http://www.sciencebasedmedicine.org/spin-city-placebos-and-asthma/
[4] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11372012
[5] http://www.vetmed.helsinki.fi/elainsairaala/pienelainsairaala/kirurgia/akupunktio.html
[6] http://www.sciencebasedmedicine.org/is-there-a-placebo-effect-for-animals/
[7] http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22871471
[8] http://summaries.cochrane.org/CD003974/placebo-interventions-for-all-clinical-conditions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti